vastahan olit

oppivainen

pienikin

 

siis miksi

nostat sormesi

huonommaksi

huomaat toisen

ystäväsi ihmisen

 

syntejänsä esiin

syyttäin käännät

elämänsä tien

varjoon väännät

 

oikeus miten

sinuun osuu

luontosi ylen

tyhmästi toruu

 

mistä tietää

paremmuuden

ajan vievää

sen erilaisuuden

 

vailla tuhkaa

palaa liekki

kädenkuoppaa

polttaa hetki

 

 

© Karita Nyqvist