yö

väistyi

edessä ajan

 

värjyi

taa kasterajan

 

valo

kirkas ehtoinen

kuin varkain käy

 

haltiat herätellen

 

on aika

kuivattujen kyynelten

horjuvien askelten

 

uutena tulevat

aamun ensitanssijat

 

öiset seitit

oksilleen sitovat

 

varoiksi turvaksi

laulavain lintujen

 

loistoksi

iloksi nuortevain

kuusimekkojen

 

... 

 

tule riemulla

auringon airue

 

tule hymyillen

tuulien kulkue

 

levitä kesäsi

niittujen nauhaan

 

kaunein kultasi

laineiden rauhaan

 

 

© Karita Nyqvist